Lastensuojelua ei ole olemassa ilman ihmisten välisiä suhteita. Lapsen ja perheiden haasteet juontuvat useimmiten perheen ja heitä ympäröivän yhteisön keskinäisistä suhteista. Lapsi on osa perhettä, sukupolvien ketjua ja laajempaa yhteisöä, kuten sukua, kavereita, koulua ja lastenkotia.
Suomen lastensuojeluun on rantautunut viime vuosina Iso-Britanniasta sovellettu systeeminen työskentelymalli (nk. Hackneyn malli), jossa tähdätään lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten välisten suhteiden tukemiseen. Mallissa sosiaalityöntekijä ei jää yksin hoitamaan lapsen ja perheen asioita, vaan hän saa tuekseen moniammatillisen tiimin, johon kuuluu perheterapeuttista osaamista. Malli on kehitelty alkujaan Lontoon Hackneyn kaupunginosaan lastensuojelun ongelmiin, joita olivat työn byrokraattisuus, työntekijöiden vaihtuvuus ja tehottomuus. Lastensuojelun systeemistä toimintamallia on jalkautettu valtakunnallisesti LAPE -muutosohjelman (2017–2018) ja SyTy -hankkeen (2019) aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kouluttanut systeemisen toimintamallin kouluttajia ja osaajia. Mallia kehitetään lisääntyneen kokemuksen ja uuden tutkimustiedon myötä.
Systeemisessä lähestymistavassa perheen ajatellaan koostuvan erilaisista vuorovaikutteisista suhteista, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ongelmaa ei siten nähdä olevan yksittäisessä perheenjäsenessä. Työskentelyn keskiössä on asioiden yhteinen tutkiminen ja avoin keskustelu. Se on perinteistä lastensuojelutyötä tiiviimpää ja intensiivisempää. Tämä edellyttää lapsen ja perheen luottamuksellista suhdetta heitä ympäröiviin ammattilaisiin. Keskeisenä lähtökohtana ovat perheen ja erityisesti lapsen omat kokemukset. Lapsi, nuori ja perhe ovat aktiivisesti mukana asioidensa käsittelyssä, koska jokainen on oman elämänsä asiantuntija.
Sauma lastensuojelun toiminnassa yhdistyy moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen. Lapsen asuminen Sauma Kodissa nivoutuu osaksi kuntien ja tulevaisuuden hyvinvointialueiden systeemistä lastensuojelutyötä. Sauma lastensuojelussa lapsi on mukana omien asioiden käsittelyssä ja yhteisen toiminnan suunnittelussa. Lapsi on keskiössä aktiivisena toimijana, osana perhettä ja yhteisöjä.
Aina on toivoa!
Sauma Kotien työntekijät osallistuvat kutsusta lapsen asioiden systeemiseen käsittelyyn. Työntekijät pyrkivät ymmärtämään tilannetta syvällisemmin, tukemaan ja antamaan instrumentteja tilanteiden ratkaisemiseksi. Siten lastensuojelutyö on vaikuttavampaa. Rehellinen, kuunteleva ja kysyvä yhteinen keskustelu voi avata uusia näköaloja aluksi toivottamaltakin näyttäytyneessä tilanteessa. Aina on toivoa.
Maria Parhiala, sosiaalityöntekijä
Lapsiperhepalveluiden palvelualuejohtaja
