Usein kysyttyä
Perhehoito on sijaishuollon muoto, jossa lapsi/nuori asuu perhehoitajan kodissa ja saa siellä tarvitsemansa hoivan ja tuen tarvitsemansa aikaa. Perhehoito tarjoaa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa pyritään luomaan pysyviä ihmissuhteita ja jatkuvuutta. Perhehoitajat saavat ennakkovalmennusta ja tukea tehtäväänsä. Perhehoito perustuu lastensuojelulakiin (417/2007) ja perhehoito lakiin (263/215). Perhehoidossa olevat lapset ovat 0-17-vuotiaita ja voivat sovitusti jatkaa asumista perhehoitoperheessä jälkihuollon sijoituksena 21-vuotiaaksi asti.
Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä henkilö tai pariskunta, joka täyttää tietyt kriteerit ja on valmis sitoutumaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen edellyttää PRIDE-ennakkovalmennuksen suorittamista (Lastensuojelulaki 27 §). Sauma lastensuojelu järjestää vuosittain ennakkovalmennuksia.
Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen alkaa ottamalla yhteyttä Sauma perhehoidon työntekijään tästä (linkki). Ensimmäiseksi käydään puhelimitse läpi valmennukseen pääsyn ehdottomat esteet. Tämän jälkeen perhe tavataan ja keskustellaan heidän mahdollisuuksistaan aloittaa valmennus.
Sijaisperheiden PRIDE-ennakkovalmennusprosessi kestää noin 4-6 kuukautta. Valmennus sisältää yhdeksän kolmen tunnin ryhmätapaamista, ennakkotehtäviä sekä perhekohtaisia tapaamisia valmentajien kanssa. PRIDE-valmennusta vetää aina koulutettu valmentajapari, joista toinen on sosiaalityöntekijä ja toinen perhehoitaja. Valmennus perustuu yhteiseen arviointiin, jossa perheet arvioivat valmiuksiaan toimia perhehoitajina.
PRIDE-valmennus on sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitettu ryhmämuotoinen valmennus. Sen tarkoitus on tarjota monipuolista tietoa sijaisvanhemmuudesta ja pohtia yhdessä valmentajien ja ryhmän kanssa omaa halukkuuttaan ja valmiuksiaan ryhtyä sijaisvanhemmuuden tehtävään. Valmennuksen vetää aina koulutettu valmentajapari, joista toinen on sosiaalityöntekijä ja toinen perhehoitaja. Valmennus on kaikille pakollinen ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Molempien perheen aikuisten tulee osallistua valmennukseen. PRIDE-ennakkovalmennusprosessi kestää noin 4-6 kuukautta.
Valmennus sisältää yhdeksän kolmen tunnin ryhmätapaamista, ennakkotehtäviä sekä perhekohtaisia tapaamisia valmentajien kanssa. Valmennukset järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin.
Sijaisvanhemmalta edellytettävät valmiudet ovat:
- Suojella ja hoivata lasta
- Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä
- Tukea lapsen suhteita vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin
- Sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä
- Tehdä yhteistyötä lapsen asiassa
Tutustu lisää PRIDE-valmennukseen Pesäpuu ry:n sivulta (linkki). Sauma perhehoito järjestää useamman kerran vuodessa valmennuksia. Katso tulevat valmennuksemme tästä ja ota yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää!
Sijaisvanhemmaksi tarvitaan erilaisia perheitä, koska myös lapsilla on erilaisia tarpeita. Sijaisvanhemmilta edellytetään muun muassa vakaata elämäntilannetta, terveyttä, yhteistyökykyä ja halua sitoutua pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen. Kaikkien perheen jäsenten tulee hyväksyä sijaisperheeksi ryhtyminen. Lisäksi perheen kodissa tulee olla oma huone tai soveltuva tila lapselle. Kouluikäiselle lapselle tulee olla oma huone.
Ehdottomia esteitä sijaisvanhemmaksi ryhtymiselle ovat päihde- tai mielenterveysongelmat, vakava fyysinen sairaus perheessä tai muu akuutti kriisi, parisuhdeongelmat, taloudelliset ongelmat (toimeentulotuen asiakkuus), käynnissä oleva lastensuojelun asiakkuus, rikollinen elämäntapa, asunnon puutteet tai fyysisten rangaistusmenetelmien käyttö.
Kyllä, sijaisperhe voi ottaa useamman lapsen, jos perheen resurssit ja tilanne sen sallivat. Perhekodissa voi samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä, mukaan lukien hoitajan omat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tarvitsevat henkilöt. Jos perhekodissa on kaksi hoitajaa, joilla on tarvittava pätevyys, siellä voi olla enintään kuusi hoidettavaa. On tärkeää huomioida, että eri perheistä tulevia lapsia ei voi majoittaa samaan huoneeseen. Sisarukset voivat halutessaan kuitenkin alle kouluikäisinä jakaa huoneen, jos tila on riittävä.
Kyllä, sijaisvanhempi voi työskennellä kodin ulkopuolella, mutta lapsen tarpeet ja hoidon järjestelyt on otettava huomioon. Sijoituksen ensimmäisenä vuonna yhden perhehoitajan on kuitenkin oltava kotona lapsen kanssa, jotta lapsi voi rauhassa asettua perheeseen ja perhehoitaja voi vastata lapsen tarpeisiin sekä edistää kiintymyssuhteen kehittymistä.
Sijaisperhe valitaan huolellisen ennakkoarvioinnin ja valmennuksen perusteella, jotta varmistetaan perheen soveltuvuus lapsen tarpeisiin. Perhe voi toivoa esimerkiksi lasta tietystä ikähaarukasta. Yleensä lapsi sijoitetaan perheen nuorimmaksi lapseksi. Sijaisperheen ja sijoitettavan lapsen ikäeron tulee olla luonnollinen, yleensä enintään noin 45 vuotta.
Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä määrittää sijoitettavan lapsen tarpeet ja sen,
minkälainen perhe parhaiten kykenee vastaamaan niihin sekä tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Tämän jälkeen lapselle etsitään sopiva perhe vapaana olevista vaihtoehdoista. Ennen sijoitusta perhe saa tarvittavat tiedot lapsen taustasta ja tarpeista, ja sijaisperhe, lapsi sekä hänen huoltajansa saavat mahdollisuuksien mukaan tutustua toisiinsa. Lapsen mielipidettä ja toiveita pyritään kuulemaan valintaa tehtäessä. Viime kädessä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lapselle sopivimman perheen.
Perhehoitajat eivät ole työsuhteessa palveluntarjoajaan, vaan he solmivat toimeksiantosopimuksen. Lapsikohtainen toimeksiantosopimus on hyvinvointialueen ja perhehoitajan välinen virallinen sopimus, jossa määritellään muun muassa perhehoitajalle maksettavista palkkioista ja korvauksista. Sopimukseen kirjataan myös perhehoitoperheelle tarjottava tuki sekä hyvinvointialueen, Sauma perhehoidon ja perhehoitajan oikeudet ja velvoitteet.
Perhehoitajille maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta sekä sijoituksen alkaessa käynnistämiskorvaus. Käynnistämiskorvaus kattaa sijoituksen alkaessa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin perustuvien tarpeellisten hankintojen kulut, kuten esimeriksi lapsen huoneen kalustuksen, hoitovälineitä, harrastusvälineitä, pieniä kodin muutostöitä yms. Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on korvaus perhehoitajan lapsen hoitoon käyttämästä ajasta. Kulukorvaus kattaa lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset esimerkiksi asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista aiheutuvat menot. Myös tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset sekä lapselle itselleen maksettavat käyttövarat katetaan kulukorvauksesta. Perhehoitajalle ei kuitenkaan muodostu elatusvelvollisuutta lapseen. Hoitopalkkio kartuttaa perhehoitajan eläkettä.
Lapsen sijoituksen kesto vaihtelee tilanteen mukaan ja voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikainen. Sijoituksen kesto määritellään lapsen tarpeiden perusteella, ja huostaanotto on aina voimassa toistaiseksi (Lastensuojelulaki 47 §). Yleensä Sauma-perhehoidossa olevat lapset ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisesti sijoitettuja. Huostaanotto on aina viimeinen keino lastensuojelussa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi sijoituksen jatkoa asiakassuunnitelman yhteydessä.
Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen tuo mukanaan muutoksia ja haasteita, mutta myös paljon iloa ja merkityksellisyyttä perheen elämään. Sijaisperheeksi ryhtyminen on suuri muutos myös perheen muille lapsille. Heille tarjotaan tukea ja mahdollisuus pohtia asiaa jo ennakkovalmennuksen aikana. Sauma perhehoidon tukityöntekijät tarjoavat tarvittaessa tukea myös sijoituksen aikana perheen muille lapsille.
Sijaisperhe voi valmistautua lapsen tuloon osallistumalla ennakkovalmennukseen huolellisesti ja keskustelemalla läheistensä kanssa sijaisperheeksi ryhtymisen vaikutuksista. On tärkeää jo ennakolta keskustella myös sijoitettujen lasten yksityisyydestä, kuten siitä, ettei lapsen taustoista saa kertoa eikä lapsesta saa julkaista kuvia sosiaalisessa mediassa. Lähempänä sijoituksen toteutumista perhe voi valmistautua hankkimalla tarvittavat varusteet ja luomalla lapselle turvallisen ympäristön. Lapselle voi hankkia ennakolta esimerkiksi kivan lelun tai muun mieluisan asian, joka odottaa häntä uudessa huoneessa ja toivottaa hänet tervetulleeksi.
Sijaisperheelle nimetään Sauma perhehoidosta oma vastuutyöntekijä, joka on helposti tavoitettavissa. Perhettä tavataan säännöllisesti ja pidetään yhteyttä puhelimitse. Tuki räätälöidään perheen tarpeiden mukaan, ja tukityöntekijä tarjoaa apua myös perheen muille lapsille, eli sijaissisaruksille. Perheelle maksetaan taloudellista korvausta (hoitopalkkio + kulukorvaus), eikä perheelle synny elatusvelvollisuutta sijoitetusta lapsesta. Lisäksi Sauma perhehoito tarjoaa perheille säännöllistä koulutusta, ohjausta, työnohjausta sekä monipuolista vertaistukea. Myös jotkut järjestöt esimeriksi Perhehoitoliitto (laita linkki) tai Pesäpuu ry järjestävät sijaisperheelle tapahtumia ja vertaistukea eri paikkakunnilla.
Sijaisperhe voi käsitellä lapsen traumaattisia kokemuksia tarjoamalla tukea ja turvaa sekä hakemalla tarvittaessa ammatillista apua. Sauma perhehoidon tukityöntekijät ovat perehtyneet traumainformoituun työotteeseen ja tukevat perhehoitajia ymmärtämään lapsen mahdollisia traumoja ja auttamaan lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi. Joskus lapsen traumaattisten kokemusten käsittely vaatii ammattilaisen apua. Tällöin sijaisperhe toimii yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja mahdollisuuksien mukaan lapsen huoltajien kanssa, jotta lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja tuen. Sauma lastensuojelulla on käytössään Terveystalo-konsernin ammattilaisten tuki, ja tarvittaessa voimme konsultoida esimerkiksi lasten traumaattisiin kokemuksiin perehtynyttä Terveystalon psykologia.
Sijaisperheellä on tärkeä rooli lapsen identiteetin kehityksessä. Tämä voidaan saavuttaa osoittamalla kiinnostusta lapsen taustaan, kulttuuriin ja persoonallisuuteen sekä tarjoamalla positiivisia roolimalleja. Sijaishuollon aikana huoltajalla säilyy oikeus päättää lapsen uskonnosta, kansalaisuudesta ja nimestä.
Perhehoidossa lapselle tarjotaan neutraalia kasvatusta, mikä tarkoittaa, että sijaisperheellä on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan ja kulttuuriaan, mutta heidän on kunnioitettava lapsen kulttuuritaustaa ja uskontoa. Lasta ei saa painostaa tai vaatia harjoittamaan toista uskontoa, ja huoltajat voivat esimerkiksi kieltää lasta osallistumasta kirkkoon sijaisperheen kanssa.
Sijaisperheiden tulisi huomioida lapsen/nuoren uskontoon liittyvät ruokailutavat, kuten sianlihattomuus. Lapsen vanhemmat voivat auttaa sijaisperhettä toteuttamaan kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tapoja, esimerkiksi antamalla lapselle oman uskontonsa mukaista musiikkia kuunneltavaksi. Lapsen uskontokasvatuksesta vastaa ja päättää aina huoltajat, mukaan lukien päätökset esimerkiksi seurakunnan kerhoon tai rippileirille osallistumisesta.
Perhehoidossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita läheisiä henkilöitä. Perhehoitajat mahdollistavat heidän tapaamiset lapsen asiakassuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Lapsen biologiset vanhemmat voivat osallistua perhehoitoon tapaamisten ja yhteistyön kautta, mikäli se on lapsen edun mukaista (Lastensuojelulaki 54 §). Tapaamisia voidaan järjestää perhehoitoperheessä, biologisen vanhemman kotona tai tarpeen vaatiessa tuetuissa tai valvotuissa tapaamisissa, joissa lapsen tukena on Sauma perhehoidon tuttu työntekijä.
Lapsen sopeutuminen uuteen ympäristöön riippuu monista tekijöistä, kuten lapsen iästä, taustasta ja sijaisperheen tuesta. Sauman tukityöntekijät pohtivat yhdessä perheen kanssa keinoja auttaa lasta asettautumaan uuteen ympäristöön ja mahdollistamaan mahdollisimman helpon muutoksen. Muutto uuteen perheeseen on aina suuri asia lapselle tai nuorelle, joten hän tarvitsee aikaa ja tukea sopeutumiseen. On normaalia, että lapsi tai nuori voi aluksi oireilla muutosta. Yhteydenpito läheisiin helpottaa yleensä ikävää. Erityisesti pienelle lapselle tutut lelut ja muut turvalliset asiat voivat tuoda turvaa muuttuvaan tilanteeseen.
Sijaisperhe voi tukea lapsen koulunkäyntiä tarjoamalla vakaan ja kannustavan ympäristön sekä tekemällä yhteistyötä koulun kanssa. Lapsi tarvitsee aikaa ja tukea sopeutuakseen uuteen kouluun ja muuttuneeseen tilanteeseen. Lapsi voi surra esimeriksi koulukavereiden tai opettajan vaihtumista. Lapsi voi alussa tarvita paljonkin sijaisperheen tukea läksyjen teossa, jos hän on esimerkiksi jäljessä oppimisessa. Joillain kouluilla on käytössään Sisukas-toimintaa sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseksi. Koulujen opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit voivat tarjota lapselle tukea muutostilanteessa. Koulunkäynti tuo kuitenkin lapsen elämään tuttua ja turvallista rutiinia, joka osaltaan auttaa lasta sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Lapsen sijoitus on salassa pidettävää tietoa, jota sijaisperhe ei saa jakaa muille koulussa tai muualla.
Jos sijaisperhe ei enää pysty huolehtimaan lapsesta, sosiaaliviranomaiset etsivät lapselle uuden sijoituspaikan. Perheille tarjotaan kuitenkin tiivistä tukea sijoituksen alusta alkaen, ja mahdollisiin ongelmiin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhain. Perhehoidossa asuvan lapsen tulee kuitenkin olla niin sanotusti perhehoitokuntoinen, koska perhehoidossa ei saa käyttää rajoitustoimenpiteitä, kuten liikkumavapauden rajoitusta, toisin kuin laitoshoidossa. Joskus lapsi tai nuori tarvitsee tiiviimpää tukea tai rajoitustoimenpiteitä, jolloin laitoshoito voi vastata paremmin lapsen sen hetkisiin tarpeisiin.
Kun lapsi täyttää 18 vuotta, hänen huostaanottonsa lakkaa. Nuorella on kuitenkin lastensuojelulain 43 §:n mukainen oikeus jälkihuollon tukeen. Sovittaessa nuori voi jatkaa sijaisperheessä asumista enintään 21-vuotiaaksi asti. Sijaisperhe tukee nuorta kohti itsenäistä elämää, esimerkiksi harjoittelemalla pankkiasioiden ja muiden asioiden itsenäistä hoitamista.
Ota meihin yhteyttä!
"*" näyttää pakolliset kentät
