Usein kysyttyä
Perhehoito on hoivan ja huolenpidon muoto, jossa lapsi sijoitetaan perhehoitajan eli sijaisvanhemman luokse asumaan. Perhehoito tarjoaa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa pyritään luomaan pysyviä ihmissuhteita ja jatkuvuutta. Perhehoitajat saavat ennakkovalmennusta ja tukea tehtäväänsä. Perhehoito perustuu Lastensuojelulakiin ja Perhehoitolakiin. Perhehoidossa olevat lapset ovat 0-17-vuotiaita ja voivat sovitusti jatkaa asumista perhehoitoperheessä jälkihuollon sijoituksena 21-vuotiaaksi asti.
Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä henkilö tai pariskunta, joka täyttää tietyt kriteerit ja on valmis sitoutumaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen edellyttää ennakkovalmennuksen suorittamista. Sauma lastensuojelu järjestää vuosittain useita maksuttomia sijaisvanhempien ennakkovalmennuksia.
Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen alkaa ottamalla yhteyttä Sauma perhehoidon työntekijään esimerkiksi alla olevan painikkeen kautta. Sinuun ollaan lähipäivinä yhteydessa ja sovitaan sopiva soittoaika. Puhelussa käydään puhelimitse läpi elämäntilannettasi sekä valmennukseen pääsyn ehdottomat esteet, näitä ovat muun muassa epävakaa elämäntilanne, päihdeongelma tai lastensuojelun asiakkuus. Tämän jälkeen perhe tavataan ja keskustellaan heidän mahdollisuuksistaan aloittaa valmennus.
Sijaisperheiden ennakkovalmennusprosessi kestää noin 4-6 kuukautta. Valmennus sisältää yhdeksän kolmen tunnin ryhmätapaamista, ennakkotehtäviä sekä perhekohtaisia tapaamisia valmentajien kanssa. Sijaisperheiden ennakkovalmennusta vetää aina koulutettu valmentajapari, joista toinen on sosiaalityöntekijä ja toinen perhehoitaja. Valmennus perustuu yhteiseen arviointiin, jossa perheet arvioivat valmiuksiaan toimia perhehoitajina.
Saumalla on käytössä sijaisvanhemmuutta harkitseville ryhmämuotoinen PRIDE-valmennusmalli (P = Parents´, R = Resources for, I = Information, D = Development, E = Education eli Vanhempien voimavarat tietoon, kehittymiseen ja oppimiseen) Sen tarkoitus on tarjota monipuolista tietoa sijaisvanhemmuudesta ja pohtia yhdessä valmentajien ja ryhmän kanssa omaa halukkuuttaan ja valmiuksiaan ryhtyä sijaisvanhemmuuden tehtävään. Valmennuksen vetää aina koulutettu valmentajapari, joista toinen on sosiaalityöntekijä ja toinen perhehoitaja. Valmennus on kaikille pakollinen ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Molempien perheen aikuisten tulee osallistua valmennukseen. Ennakkovalmennusprosessi kestää noin 4-6 kuukautta.
Valmennus sisältää yhdeksän kolmen tunnin ryhmätapaamista, ennakkotehtäviä sekä perhekohtaisia tapaamisia valmentajien kanssa. Valmennukset järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin.
Sijaisvanhemmalta edellytettävät valmiudet ovat:
- Suojella ja hoivata lasta
- Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä
- Tukea lapsen suhteita vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin
- Sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä
- Tehdä yhteistyötä lapsen asiassa
Tutustu lisää PRIDE-valmennukseen Pesäpuu ry:n sivulta alla olevan painikkeen kautta. Sauma perhehoito järjestää useamman kerran vuodessa valmennuksia. Katso tulevat valmennuksemme MITEN? tästä ja ota yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää!
Sijaisvanhemmaksi tarvitaan erilaisia perheitä, koska myös lapsilla on erilaisia tarpeita. Sijaisvanhemmilta edellytetään muun muassa vakaata elämäntilannetta, terveyttä, yhteistyökykyä ja halua sitoutua pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen. Kaikkien perheen jäsenten tulee hyväksyä sijaisperheeksi ryhtyminen. Lisäksi perheen kodissa tulee olla oma huone tai soveltuva tila lapselle. Kouluikäiselle lapselle tulee olla oma huone.
Ehdottomia esteitä sijaisvanhemmaksi ryhtymiselle ovat päihde- tai mielenterveysongelmat, vakava fyysinen sairaus perheessä tai muu akuutti kriisi, parisuhdeongelmat, taloudelliset ongelmat (toimeentulotuen asiakkuus), käynnissä oleva lastensuojelun asiakkuus, rikollinen elämäntapa, asunnon puutteet tai fyysisten rangaistusmenetelmien käyttö.
Kyllä, sijaisperhe voi ottaa useamman lapsen, jos perheen resurssit ja tilanne sen sallivat. Perhekodissa voi samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä, mukaan lukien sijaisvanhemman omat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tarvitsevat henkilöt. Jos perhekodissa on kaksi sijaisvanhempaa, joilla on tarvittava pätevyys, siellä voi olla enintään kuusi hoidettavaa. On tärkeää huomioida, että eri perheistä tulevia lapsia ei voi majoittaa samaan huoneeseen. Sisarukset voivat halutessaan kuitenkin alle kouluikäisinä jakaa huoneen, jos tila on riittävä.
Kyllä, sijaisvanhempi voi työskennellä kodin ulkopuolella, mutta lapsen tarpeet ja hoidon järjestelyt on otettava huomioon. Sijoituksen ensimmäisenä vuonna yhden perhehoitajan on kuitenkin oltava kotona lapsen kanssa, jotta lapsi voi rauhassa asettua perheeseen ja perhehoitaja voi vastata lapsen tarpeisiin sekä edistää kiintymyssuhteen kehittymistä.
Sijaisperheen valinnassa kiinnitetään huomioita niin sijoitettavan lapsen tarpeisiin kuin sijaisperheen toiveisiin. Sijaisperhe voi toivoa esimerkiksi lasta tietystä ikähaarukasta. Lapselle sopiva sijaisperhe valitaan huolellisen ennakkoarvioinnin ja valmennuksen perusteella, jotta varmistetaan sijaisperheen kyky vastata lapsen tarpeisiin.
Mikäli sijaisperheessä on biologia lapsia, sijoitettu lapsi on usein nuorin. Sijaisperheen ja sijoitettavan lapsen ikäeron tulee olla luonnollinen, yleensä enintään noin 45 vuotta. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä määrittää sijoitettavan lapsen tarpeet ja sen, minkälainen perhe parhaiten kykenee vastaamaan niihin sekä tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Tämän jälkeen lapselle etsitään sopiva perhe vapaana olevista vaihtoehdoista. Ennen sijoitusta sijaisperhe saa tarvittavat tiedot lapsen taustasta ja tarpeista, ja sijaisperhe, lapsi sekä hänen huoltajansa saavat mahdollisuuksien mukaan tutustua toisiinsa. Lapsen mielipidettä ja toiveita pyritään kuulemaan valintaa tehtäessä. Viime kädessä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lapselle sopivimman perheen.
Toimeksiantosopimus on sopimus, johon kirjataan muun muassa perhehoitajalle maksettavat palkkio, perhehoitajan oikeuden ja velvollisuuden, perhehoitajalle tarjottava tuki, irtisanomisen ehdot sekä Sauma perhehoidon ja hyvinvointialueen velvollisuudet. Toimeksiantosopimus ei ole työsopimus, eivätkä perhehoitajat ole työsuhteessa. Lapsikohtainen toimeksiantosopimus on hyvinvointialueen, Sauma perhehoidon ja perhehoitajan välinen virallinen sopimus.
Sijaisvanhemmalla maksetaan kolmenlaisia palkkioita ja korvauksia. Sijoituksen alkaessa maksetaan ns. käynnistämiskorvaus, joka kattaa lapsen tarvitsemat hankinnat kuten lapsen huoneen kalustusta, harrastusvälineitä, hoitovälineitä yms. Käynnistämiskorvauksesta sovitaan aina erikseen lapsen tarpeet huomioiden. Sijoituksen ajalta sijaisvanhemmalle maksetaan hoitopalkkiota, joka on korvaus lapsen hoidosta. Hoitopalkkio kartuttaa eläkekertymää. Lisäksi maksetaan kulukorvaus, jonka tarkoitus on kattaa sijoitetun lapsen hoidosta aiheutuvat kulut. Sijaisvanhemmalla ei ole elatusvelvollisuutta lapseen. Kulukorvaus kattaa muun muassa lapsen osuuden asumisesta, ruoan, vaatteet, harrastukset ja muut tavanomaiset menot.
Sauma perheisiin sijoitetut lapset tarvitsevat pitkäaikaista sijaishoitopaikkaa. Sijaisperheen tulee olla valmis sitoutumaan lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Sijoitetut lapset ovat huostaanotettuja tai huostaanottoa on haettu. Huostaanotto ja samalla sijaishoitopaikan tarve on voimassa aina toistaiseksi. Sijoituksen pituutta ei siis voi varmasti ennalta tietää. Lapsen vastuusosiaalityöntekijän tulee arvioida sijoituksen tarvetta vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelussa.
Sijaisvanhemmuus on iso muutos koko perheelle. Sijaisperheeseen muuttaa uusi perheenjäsen ja perheen dynamiikka muuttuu hieman. Sijaisvanhemmuus tuo mukanaan merkityksellisyyttä, ilon ja surun hetkien jakamista ja uudenlaisen tavan olla vanhempi. Mikäli sijaisperheessä on lapsia, on muutos suuri myös heille. Sijaissisaruus on usein merkittävä tekijä sijoitetun lapsen kotiutumisessa sijaisperheeseen. Sijaissisaret huomioidaan sekä ennakkovalmennuksen, että sijoituksen aikana.
Sijaisperheenä toimiminen on myös oman kodin ovien avaamista viranomaisille, perhehoidon tukityöntekijöille ja lapsen läheisille. Sijaisperheenä toimimisen myötä arjen tueksi tulevat perhehoidon tukityöntekijät, sekä lapsen vastuusosiaalityöntekijä. Sijaisvanhempana ei tarvitsekaan pärjätä yksin, vaan tukea ja apua on saatavilla.
Sijaisperhe valmistautuu lapsen tuloon osallistumalla ensin ennakkovalmennukseen. Pohdinnat, tehtävät ja keskustelut kannattaa tehdä huolella. Valmennuksen aikana kannattaa keskustella läheistensä kanssa sijaisperheeksi ryhtymisen vaikutuksista, erityisen tärkeää on käydä riittävästi keskusteluita sijaisperheen mahdollisten biologisten lasten kanssa. On tärkeää jo ennakolta keskustella myös sijoitettujen lasten yksityisyydestä, kuten siitä, ettei lapsen taustoista saa kertoa eikä lapsesta saa julkaista kuvia sosiaalisessa mediassa. Lähempänä sijoituksen toteutumista perhe voi valmistautua hankkimalla tarvittavat varusteet ja luomalla lapselle turvallisen ympäristön. Lapselle voi hankkia ennakolta esimerkiksi kivan lelun tai muun mieluisan asian, joka odottaa häntä uudessa huoneessa ja toivottaa hänet tervetulleeksi.
Kun tutustuminen lapseen alkaa kannattaa sijaisperheen rauhoittaa arki ylimääräisistä menoista ja keskittyä rauhassa uuteen ihmiseen tutustumiseen. Tutustumisjakso kestää usein parista viikosta kuukauteen, jonka jälkeen lapsi muuttaa sijaisperheen luo.
Sijaisperheelle nimetään Sauma perhehoidosta oma vastuutyöntekijä, joka on helposti tavoitettavissa. Perhettä tavataan säännöllisesti ja pidetään yhteyttä puhelimitse. Tuki räätälöidään perheen tarpeiden mukaan, ja tukityöntekijä tarjoaa apua myös perheen muille lapsille, eli sijaissisaruksille. Perheelle maksetaan taloudellista korvausta (hoitopalkkio + kulukorvaus), eikä perheelle synny elatusvelvollisuutta sijoitetusta lapsesta. Lisäksi Sauma perhehoito tarjoaa perheille säännöllistä koulutusta, ohjausta, työnohjausta sekä vertaistukea. Myös jotkut järjestöt esimeriksi Perhehoitoliitto tai Pesäpuu ry järjestävät sijaisperheelle tapahtumia ja vertaistukea eri paikkakunnilla.
Sijaisperheen lähtökohtainen tehtävä on tarjota lapselle turvallinen ja vakaa kasvuympäristö. Joskus lapsi ottaa itse esille traumaattisia kokemuksia tai oireilee jotenkin niitä. Sijaisperhe voi käsitellä lapsen traumaattisia kokemuksia tarjoamalla tukea ja turvaa sekä hakemalla tarvittaessa ammatillista apua. Sauma perhehoidon tukityöntekijät ovat perehtyneet traumainformoituun työotteeseen ja tukevat perhehoitajia ymmärtämään lapsen mahdollisia traumoja ja auttamaan lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi. Joskus lapsen traumaattisten kokemusten käsittely vaatii ammattilaisen apua. Tällöin sijaisperhe toimii yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja mahdollisuuksien mukaan lapsen huoltajien kanssa, jotta lapsi saa tarvitsemansa hoidon ja tuen. Sauma lastensuojelulla on käytössään Terveystalo-konsernin ammattilaisten tuki, ja tarvittaessa voimme konsultoida esimerkiksi lasten traumaattisiin kokemuksiin perehtynyttä Terveystalon psykologia.
Sijaisperheellä on tärkeä rooli lapsen identiteetin kehityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa kiinnostuksen osoittamista lapsen taustaa, kulttuuria ja persoonallisuutta kohtaan sekä positiivisia roolimalleja tarjoamalla. Lapsen osallisuutta ja päätösvaltaa omiin asioihin on tuettava ikä ja kehitystaso huomioiden. Pienet lapset voi ottaa mukaan päätöksentekoon arkisten asioiden suhteen. Omien vaatteiden valinta ja lempiruokien kokkaaminen tukevan osallisuuden kokemusta. Nuorten kohdalla osallisuus on jo laajempaa ja nuori voi vaikuttaa moneen asiaan omassa elämässään.
Sijoitetun lapsen uskonnosta päättävät aina tähän huoltajat. Sijaisperhe voi harjoittaa omaa uskontoaan ja kulttuuriaan, mutta sijoitetun lapsen kulttuuri ja uskontoa on kunnioitettava, eikä lasta saa painostaa harjoittamaan toista uskontoa. Huoltajat päättävät uskonnollisiin tilaisuuksiin, seurakunnan kerhoon tai rippileirille osallistumisesta. Sijaisperheen tulee huomioida lapsen/nuoren uskontoon liittyvät ruokailutavat, kuten mahdollinen ruokavalio. Lapsen vanhemmat voivat auttaa sijaisperhettä toteuttamaan kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tapoja, esimerkiksi antamalla lapselle oman uskontonsa mukaista musiikkia kuunneltavaksi.
Perhehoidossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita läheisiä henkilöitä. Perhehoitajat mahdollistavat heidän tapaamiset lapsen asiakassuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Lapsen biologiset vanhemmat voivat osallistua perhehoitoon tapaamisten ja yhteistyön kautta, mikäli se on lapsen edun mukaista (Lastensuojelulaki 54 §). Tapaamisia voidaan järjestää perhehoitoperheessä, biologisen vanhemman kotona tai tarpeen vaatiessa tuetuissa tai valvotuissa tapaamisissa, joissa lapsen tukena on Sauma perhehoidon tuttu työntekijä.
Lapsen sopeutuminen uuteen ympäristöön riippuu monista tekijöistä, kuten lapsen iästä, taustasta ja sijaisperheen tuesta. Sauman tukityöntekijät pohtivat yhdessä perheen kanssa keinoja auttaa lasta asettautumaan uuteen ympäristöön ja mahdollistamaan mahdollisimman helpon muutoksen. Muutto uuteen perheeseen on aina suuri asia lapselle tai nuorelle, joten hän tarvitsee aikaa ja tukea sopeutumiseen. On normaalia, että lapsi tai nuori voi aluksi oireilla muutosta. Yhteydenpito läheisiin helpottaa yleensä ikävää. Erityisesti pienelle lapselle tutut lelut ja muut turvalliset asiat voivat tuoda turvaa muuttuvaan tilanteeseen.
Sijaisperhe voi tukea lapsen koulunkäyntiä tarjoamalla vakaan ja kannustavan ympäristön sekä tekemällä yhteistyötä koulun kanssa. Lapsi tarvitsee aikaa ja tukea sopeutuakseen uuteen kouluun ja muuttuneeseen tilanteeseen. Lapsi voi surra esimeriksi koulukavereiden tai opettajan vaihtumista. Lapsi voi alussa tarvita paljonkin sijaisperheen tukea läksyjen teossa, jos hän on esimerkiksi jäljessä oppimisessa. Joillain kouluilla on käytössään Sisukas-toimintaa sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseksi. Koulujen opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit voivat tarjota lapselle tukea muutostilanteessa. Koulunkäynti tuo kuitenkin lapsen elämään tuttua ja turvallista rutiinia, joka osaltaan auttaa lasta sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Lapsen sijoitus on salassa pidettävää tietoa, jota sijaisperhe ei saa jakaa muille koulussa tai muualla.
Mikäli sijaisperhe ei pystyisi enää huolehtimaan lapsen tarpeista, etsivät sosiaaliviranomaiset lapselle uuden sijaishuoltopaikan. Sijoituksen katkeaminen on aina iso asia ja se yritetään välttää tarvittavin tukitoimin. Sijaisperhe saa alusta lähtien tiivistä tukea ja mahdollisiin ongelmiin pyritään löytämän ratkaisut mahdollisimman pian.
Perhehoidossa asuvan lapsen tulee sitoutua perheen sääntöihin ja kyetä tavanomaiseen perhearkeen muiden kanssa. Perhehoidossa ei voi käyttää Lastensuojelulain mukaisia rajoitustoimenpiteitä. Mikäli lapsi tarvitsee perhehoitoa tiiviimpää tukea, rajoitustoimia, tai ympärivuorokautista valvontaa on lapsen etu siirtyä sijaishuoltopaikkaan, jossa nämä ovat mahdollisia.
Kun lapsi täyttää 18 vuotta, hänen huostaanottonsa lakkaa. Jotkut nuoret itsenäistyvät heti täysi-ikäistyttyään ja muuttavat omaan kotiinsa. Osa nuorista tarvitsee vielä tukea, eikä koe olevansa valmiita itsenäistymään. Nuorella onkin Lastensuojelulain mukainen oikeus jälkihuollon tukeen. Sovittaessa nuori voi jatkaa sijaisperheessä asumista enintään 21-vuotiaaksi asti.
Sijaisperhe tukee nuorta kohti itsenäistä elämää, esimerkiksi harjoittelemalla pankkiasioiden ja muiden asioiden itsenäistä hoitamista. Nuoren tulee oppia myös kodin siisteyteen ja järjestykseen liittyvät asiat.
Sijaisvanhempi maksaa verottajan ohjeen ja Tuloverolain mukaan veroa kaikista saamistaan palkkioista ja korvauksista. Sijaisvanhempi maksaa veroa perhehoitajan palkkiota ja kustannusten korvausta varten haetun verokortin mukaisesti.
Vaikka veroa maksetaan myös kulukorvauksesta, se vähennetään kuitenkin lopullisessa verotuksessa tulonhankkimiskuluina. Vähennyksen voi tehdä ennakkoon verokorttia hakiessa tai ilmoittaa verottajalle jälkikäteen. Verottaja saa tulorekisteristä tiedon tulonhankkimiskuluista.
Lisää tietoa verottajan sivulta: Perhehoitajan verotus – vero.fi
Yleisesti voi todeta, että sijaisvanhempi päättää kotonaan tapahtuvista asioista. Käytännössä tämä tarkoittaa arjen päätöksiä ja lapsen kasvatukseen liittyviä asioita. Yhteistyö lapsen sosiaalityöntekijän kanssa sujuvoittaa tilanteita, joissa lapsen asioissa pitää tehdä päätöksiä. Päätösvastuu lapsen asioissa on viime kädessä lapsen vastuusosiaalityöntekijälle, joka tekee päätökset muun muassa lapsen koulutuksen ja terveydenhuollon suhteen.
Lapsen huoltajalla säilyy sijoituksen ajan oikeus päättää lapsen uskonnosta, kansalaisuudesta ja nimestä. Huoltaja päättää lapsen esiintymisestä julkisesti valokuvissa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi harrastusjoukkueen kanssa. Mikäli on mahdollista huoltaja allekirjoittaa lapsen koulutodistukset.
Ota meihin yhteyttä!
"*" näyttää pakolliset kentät
