Lastensuojelulaitoksiin sijoitetuilla lapsilla on yhä enemmän päihteillä oireilua ja lastensuojelun ammattilaiset tarvitsevat tukea heidän kanssaan työskentelyyn. Sauma Kodit Sairilassa on otettu käyttöön juuri julkaistu alaikäisten päihteillä oireilevien lasten 5 vaiheinen päihdekuntoutusmalli. Käytössä oleva päihdekuntoutusmalli syntyi Sosionomi(YAMK) opintojen opinnäytetyönä ja tehtiin yhteiskehittämällä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa, joilla oli taustallaan oma päihdekuntoutusprosessi sekä kokemusasiantuntijakoulutus. Tämän lisäksi heillä oli sosiaali- ja terveysalan koulutus ja osalla amk-tutkinto tai juuri amk-opinnot menossa. Osa näistä kokemusasiantuntijoista olivat lapsena olleet sijoitettuna lastensuojelulaitokseen ja osa oli aikuisena toiminut ohjaajana kyseisissä laitoksissa.
Alaikäisten päihdekuntoutusmallin vaiheet ovat: Vastaanotto ja kohtaaminen, kuntoutukseen motivointi, kuntoutus, itsenäistymistyöskentely sekä jälkihuolto. Päihdekuntoutusmallin mukaisen työskentelyprosessin tavoitteena on aluksi luoda mahdollisimman toimiva yhteistyö asiakkaan kanssa ja vahvistaa hänen omaa tahtoaan kuntoutukseen sitoutumiseksi ja päihdeoireilun selättämiseksi. Systemaattinen asiakkaan sensitiivinen ja kunnioittava kohtaaminen ihan asiakassuhteen alusta lähtien, sen loppuun asti on ensiarvoisen tärkeää hänen kuntoutukseensa sitoutumisen ja tuloksien saamiseksi. Toinen yhtä tärkeä aspekti kuntoutusprosessin alkupuolella on motivaatiotyöskentely asiakkaan oman tahdon vahvistumiseksi kuntoutuksen yhteistyön, avun vastaanottamisen sekä tulosten aikaansaamisen vuoksi. Työskentelyssä painottuu kunnioittava, dialoginen ja muutokseen uskova, voimavarakeskeinen työskentelyote jokaisella työryhmän jäsenellä.
Päihdekuntoutusmallin mukaisessa työskentelyssä selkeinä osa-alueina ovat itse päihteiden käytön ja retkahtamisprosessin käsittelyn lisäksi vahvasti asiakkaan oman motivaation löytyminen muutokseen, tunnetyöskentely, elämänkaarityöskentely, läheisverkoston kanssa työskentely, päihteiden käytön sijaan muulla tavoilla mielihyvää ja elämän mielekkyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta tuovien elementtien lisääminen, vahvuuksiin ja voimavaroihin keskittyminen sekä yksilön omannäköiseen, hänelle merkitykselliseen tulevaisuuteen suuntaaminen. Näistä ensisijainen on asiakaskohtaamisen sensitiivinen ja lempeä sävy tuloksia tuottavan yhteistyön aikaansaamiseksi ja sen ylläpitämiseksi. Tärkeänä osa-alueena nähdään myös kokemusasiantuntijatuen merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten antaman tuen rinnalla alaikäisen päihdekuntoutuksen etenemisessä. Kokonaisuudessaan opinnäytetyö on luettavissa Theseus.fi:ssä: ”Sua niinku rakastettiin ehjäks” Lastensuojelulaitoksen päihdekuntoutusmalli.
