Sijaisperheen arki ei eroa merkittävästi muiden perheiden elämästä. Päivät täyttyvät koulusta, harrastuksista, ruoanlaitosta ja yhdessäolosta. Erona on, että sijaislapsi tarvitsee usein erityistä tukea arjen kohtaamisiin ja vanhemmat voivat toimia tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun ja muiden ammattilaisten kanssa. Hyvä arki rakentuu rakenteista, rutiineista ja läsnäolosta – aivan kuten missä tahansa perheessä. Tasainen, turvallinen arki perheessä on usein parasta kuntoutusta – se luo pohjan luottamukselle, kasvulle ja toipumiselle.
Erityispiirteet sijaisvanhemmuudessa
Sijaisvanhemmuudessa korostuvat pitkäjänteisyys ja kyky ymmärtää lapsen menneisyyden vaikutuksia. Lapsella voi olla takanaan traumaattisia kokemuksia, ja arjessa voi tulla vastaan hetkiä, jolloin lapsi tarvitsee erityistä tukea ja turvaa. Sijaisvanhemman oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät osin viranomaisten ohjauksella, mutta arjessa tärkeintä on turvallinen ja ennakoitava ympäristö.
Sijaisvanhemmuus vaatii herkkyyttä tunnistaa lapsen käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja kokemuksia – joskus pelko, suru tai epäluottamus voivat näyttäytyä kiukkuna tai vetäytymisenä. Näissä hetkissä sijaisvanhemman rauhallinen läsnäolo ja johdonmukainen tuki ovat korvaamattomia. Turvallinen arki rakentuu pienistä asioista: säännöllisistä rutiineista, ennakoitavista tilanteista ja siitä, että lapsi voi luottaa aikuiseen silloinkin, kun omat tunteet kuohuvat.
Sijaisvanhempi ei ole yksin – perhehoidon ohjaus, vertaistuki ja koulutus auttavat jaksamaan ja kehittymään tehtävässä. Lapsen kuntoutuminen ei tapahdu hetkessä, mutta ajan, tuen ja rakkauden avulla on mahdollista rakentaa uusi, eheämpi polku eteenpäin.
Sijaisvanhemmuus ja omat lapset
Moni pohtii, miten omat lapset suhtautuvat sijaislapseen. Tämä on luonnollinen huoli, ja asiaa käsitellään laajasti PRIDE-valmennuksessa. Usein omat lapset saavat tärkeän oppimiskokemuksen ja uuden näkökulman empatiaan. Avoin keskustelu ja yhteiset perheen säännöt auttavat luomaan turvallisen ilmapiirin kaikille perheenjäsenille.
Sijaissisaruus tuo mukanaan ainutlaatuisia kokemuksia, mutta myös kysymyksiä, joihin on tärkeä pysähtyä. PRIDE-valmennuksessa tuetaan vanhempia tunnistamaan omien lasten tarpeet ja valmistautumaan siihen, miten sijaislapsen tulo vaikuttaa koko perhedynamiikkaan. Sauman PRIDE-valmennuksessa on omat tapaamiskerrat ryhmän perheiden mahdollisille tuleville sijaissisaruksille, jossa he pääsevät juttelemaan ja pohtimaan aihetta yhdessä ohjaajien ja toisten samassa tilanteessa olevien lasten/nuorten kanssa. Sisarussuhteet voivat olla merkittävä voimavara – ne tarjoavat vertaistukea, yhteenkuuluvuutta ja arjen iloja. Samalla on tärkeää, että omat lapset saavat tilaa omille tunteilleen ja kokemuksilleen. Perhehoidon tuessa huomioidaan myös sijaissisarusten hyvinvointi esimerkiksi keskustelujen, vertaistuen ja perhekohtaisen ohjauksen kautta. Sauman työntekijät työskentelevät myös perheen mahdollisten sijaissisarusten kanssa koko sijoituksen ajan.
Verkostoyhteistyön merkitys
Sijaisvanhempana toimii usein osana laajempaa yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat lapsen sosiaalityöntekijät, biologiset vanhemmat ja mahdollisesti terapeutit tai koulun henkilökunta. Yhteistyö voi olla ajoittain haastavaa, mutta sen onnistuminen on lapsen etu. Sijaisvanhemmuus edellyttää kykyä asettua lapsen näkökulmaan ja toimia hänen parhaakseen eri osapuolien kanssa.
Yhteistyöverkoston toimivuus perustuu luottamukseen, avoimeen vuorovaikutukseen ja yhteiseen tavoitteeseen: lapsen hyvinvointiin. Sijaisvanhempi toimii usein sillanrakentajana eri tahojen välillä ja tukee lasta tilanteissa, joissa tunteet voivat olla ristiriitaisia tai vaikeasti sanoitettavia. On tärkeää, että sijaisvanhempi saa myös itse tukea ja ohjausta – esimerkiksi perhehoidon ohjaajalta – jotta hän voi toimia lapsen arjessa johdonmukaisesti ja jaksavasti.
Arjen pienet kohtaamiset, kuten koulun vanhempainillat, hoitoneuvottelut tai yhteiset tapaamiset biologisten vanhempien kanssa, ovat osa tätä yhteistyötä. Ne vaativat herkkyyttä, mutta myös rohkeutta pitää lapsen etu kirkkaana mielessä. Kun yhteistyö toimii, lapsi voi kokea olevansa hyväksytty ja tuettu kaikissa elämänsä ympäristöissä.
Arjen palkitsevuus
Vaikka sijaisvanhemmuus voi sisältää haastavia hetkiä, useimmat sijaisvanhemmat kokevat arjen palkitsevaksi. Yhteiset leffaillat, kouluun lähtöjen rutiinit ja pienet onnistumiset tuovat iloa ja merkitystä päivittäiseen elämään. Sijaisperheen arjessa rakkaus, rajat ja jatkuva tuki rakentavat lapselle turvallisen kasvualustan.
Tutustu tuleviin PRIDE-valmennuksiin ja Perhehoidon palveluihin.
