Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään tänään, 10.10.2024. Vaikka nykyään nuorten ja aikuisten käsissä näkyy useammin puhelin, kirjan tai kynän sijaan, tämä päivä on silti merkityksellinen.
Kirjoja, vihkoja ja kyniä löytyy yhä kouluista, eivätkä tietokoneet, tabletit tai lisääntynyt etäopiskelu ole onnistuneet täysin syrjäyttämään niitä. On puhuttu paljon siitä, miten älylaitteet ovat heikentäneet nuorten keskittymiskykyä. TikTok-videoiden lyhyisiin virtoihin on helppo tottua, ja uutta sisältöä on aina saatavilla – tylsyyttä ei tarvitse sietää eikä tekemistä keksiä, kun puhelin on jatkuvasti käsillä. Tämän seurauksena kirjan lukeminen tai esseen kirjoittaminen voi tuntua hitaalta ja tylsältä, koska ne eivät valmistu hetkessä.
Vaikka koulunkäynti ei aina ole helppoa tai mukavaa, se on säilyttänyt tärkeän asemansa. Nuorten koulunkäyntiä täytyy tukea ja siihen kannustaa. Kaikille ei ole helppoa edes päästä kouluun paikan päälle, ja syyt tähän voivat olla moninaisia, joskus sellaisia, jotka vain nuori itse täysin ymmärtää. Koulunkäynti tuo nuoren elämään tärkeitä arjen rutiineja ja rytmiä. Se tarjoaa tilaisuuden kohdata vertaisia, olla sosiaalisissa tilanteissa ja oppia uutta. Koulussa saavutukset vahvistavat itseluottamusta, ja haastavampien tunteiden käsittelyä oppii, kun kaikki ei aina menekään suunnitelmien mukaan. Ilmainen ja laadukas koulutus lisää ja vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Opiskelupaikka tai tutkinnon suorittaminen voi ehkäistä syrjäytymistä, jolla on usein vakavia seurauksia. Koulupäivät saattavat olla joillekin nuorille päivän ainoita sosiaalisia ja yhteisöllisiä hetkiä. Valmistuminen avaa nuorelle ovia uusiin mahdollisuuksiin. Todistus ei ole vain paperi, vaan osoitus sitkeästä ja pitkäjänteisestä työstä. Se rakentuu pienistä hetkistä, jolloin kouluun lähteminen ei olisi huvittanut, mutta sinne on kuitenkin menty.
Aikuisten asenteella on suuri merkitys. Nuori aistii, pitääkö aikuinen koulunkäyntiä oikeasti tärkeänä vai näkeekö sen vain pakollisena suorituksena, joka täytyy hoitaa pois alta. Onkin tärkeää, että näytämme nuorille arvostavamme koulutusta.
Koulussa opitaan taitoja sekä työelämää että elämää varten. Oppi voi joskus tulla kirjasta, mutta toisinaan se löytyy välitunneilta tai ruokatauoilla koetuista tilanteista. Kannustetaan siis nuoria käymään koulua, vaikka aina ei huvittaisikaan. Ehkäpä he myöhemmin arvostavat aamuherätyksiä ja saamiaan tukitoimia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka nykyteknologia on muuttanut tapoja, joilla vietämme aikaamme ja haemme virikkeitä, koulunkäynti säilyttää edelleen keskeisen roolinsa lasten elämässä. Se tarjoaa rutiinia, sosiaalisia kohtaamisia ja uusia oppimiskokemuksia, joita älylaitteet eivät voi korvata. Koulutus luo pohjan lapsen tulevaisuudelle ja avaa mahdollisuuksia, joita ilman syrjäytymisen riski kasvaa. Aikuisten tuki ja kannustus ovat tässä ratkaisevassa roolissa. Koulussa opitaan taitoja, jotka kantavat työelämään ja elämään yleensä. Koulutus ei ole vain pakollinen suoritettava velvollisuus, vaan avain mielekkääseen elämään.
Kirjoittaja: Jenna Tuominen, Sauma Kodit Masto
