Sijaisperheen arki ei eroa merkittävästi muiden perheiden elämästä. Päivät täyttyvät koulusta, harrastuksista, ruoanlaitosta ja yhdessäolosta. Sijaislapsi saattaa tarvita arjessa hieman enemmän tukea ja huomiota – ja vanhemmat toimivat usein tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun ja muiden ammattilaisten kanssa. Hyvä arki rakentuu tutuista rakenteista, rutiineista ja läsnäolosta – aivan kuten missä tahansa perheessä. Tasainen ja turvallinen arki luo pohjan luottamukselle, kasvulle ja hyvinvoinnille.
Erityispiirteet sijaisvanhemmuudessa
Sijaisvanhemmuudessa korostuvat pitkäjänteisyys ja halu ymmärtää lapsen taustaa ja sen vaikutuksia arkeen. Lapsella voi olla kokemuksia, jotka vaativat erityistä herkkyyttä ja tukea – ja arjessa voi tulla vastaan hetkiä, jolloin turvallinen läsnäolo on erityisen tärkeää. Sijaisvanhemman rooliin liittyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia, joita ohjaavat viranomaiset. Silti arjen tasolla tärkeintä on luoda ympäristö, joka on ennakoitava, turvallinen ja lapselle hyvä paikka kasvaa.
Sijaisvanhemmuus vaatii herkkyyttä tunnistaa lapsen käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja kokemuksia – joskus pelko, suru tai epäluottamus voivat näyttäytyä kiukkuna tai vetäytymisenä. Näissä hetkissä sijaisvanhemman rauhallinen läsnäolo ja johdonmukainen tuki ovat korvaamattomia. Turvallinen arki rakentuu pienistä asioista: säännöllisistä rutiineista, ennakoitavista tilanteista ja siitä, että lapsi voi luottaa aikuiseen silloinkin, kun omat tunteet kuohuvat.
Sijaisvanhempi ei ole yksin. Perhehoidon ohjaus, vertaistuki ja koulutus tarjoavat tukea arkeen ja auttavat vahvistumaan tehtävässä. Lapsen toipuminen vie aikaa, mutta yhdessä kuljettu matka – jossa on tilaa tuelle, ymmärrykselle ja välittämiselle – voi avata mahdollisuuden uuteen, tasapainoisempaan suuntaan.
Sijaisvanhemmuus ja omat lapset
Moni pohtii, miten omat lapset suhtautuvat sijaislapseen. Tämä on luonnollinen huoli, ja asiaa käsitellään laajasti PRIDE-valmennuksessa. Usein omat lapset saavat tärkeän oppimiskokemuksen ja uuden näkökulman empatiaan. Avoin keskustelu ja yhteiset perheen säännöt auttavat luomaan turvallisen ilmapiirin kaikille perheenjäsenille.
Sijaissisaruus tuo mukanaan ainutlaatuisia kokemuksia, mutta myös kysymyksiä, joihin on tärkeä pysähtyä. PRIDE-valmennuksessa tuetaan vanhempia tunnistamaan omien lasten tarpeet ja valmistautumaan siihen, miten sijaislapsen tulo vaikuttaa koko perhedynamiikkaan. Sauman PRIDE-valmennuksessa on omat tapaamiskerrat ryhmän perheiden mahdollisille tuleville sijaissisaruksille, jossa he pääsevät juttelemaan ja pohtimaan aihetta yhdessä ohjaajien ja toisten samassa tilanteessa olevien lasten/nuorten kanssa. Sisarussuhteet voivat olla merkittävä voimavara – ne tarjoavat vertaistukea, yhteenkuuluvuutta ja arjen iloja. Samalla on tärkeää, että omat lapset saavat tilaa omille tunteilleen ja kokemuksilleen. Perhehoidon tuessa huomioidaan myös sijaissisarusten hyvinvointi esimerkiksi keskustelujen, vertaistuen ja perhekohtaisen ohjauksen kautta. Sauman työntekijät työskentelevät myös perheen mahdollisten sijaissisarusten kanssa koko sijoituksen ajan.
Verkostoyhteistyön merkitys
Sijaisvanhempana toimii usein osana laajempaa yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat lapsen sosiaalityöntekijät, biologiset vanhemmat ja mahdollisesti terapeutit tai koulun henkilökunta. Yhteistyö eri osapuolten kanssa voi ajoittain vaatia yhteistä ymmärrystä ja sopeutumista, mutta sen onnistuminen tukee lapsen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Sijaisvanhemmuus edellyttää halua nähdä tilanne lapsen näkökulmasta ja toimia hänen tuekseen yhdessä muiden kanssa.
Yhteistyöverkoston toimivuus perustuu luottamukseen, avoimeen vuorovaikutukseen ja yhteiseen tavoitteeseen: lapsen hyvinvointiin. Sijaisvanhempi toimii usein yhdistävänä linkkinä eri tahojen välillä ja tukee lasta tilanteissa, joissa tunteet voivat olla moninaisia ja vaikeasti sanoitettavia. Lapsen rinnalla kulkeminen ja ymmärryksen tarjoaminen vahvistavat luottamusta ja auttavat sanoittamaan kokemuksia. On tärkeää, että sijaisvanhempi saa myös itse tukea ja ohjausta – esimerkiksi perhehoidon ohjaajalta – jotta hän voi toimia lapsen arjessa johdonmukaisesti ja jaksavasti.
Arjen pienet kohtaamiset, kuten koulun vanhempainillat, hoitoneuvottelut tai yhteiset tapaamiset biologisten vanhempien kanssa, ovat osa tätä yhteistyötä. Ne vaativat herkkyyttä, mutta myös rohkeutta pitää lapsen etu kirkkaana mielessä. Kun yhteistyö toimii, lapsi voi kokea olevansa hyväksytty ja tuettu kaikissa elämänsä ympäristöissä.
Arjen palkitsevuus
Vaikka sijaisvanhemmuuteen voi sisältyä vaativia hetkiä, moni sijaisvanhempi kokee arjen merkitykselliseksi ja palkitsevaksi. Pienet edistysaskeleet ja yhteiset kokemukset vahvistavat tunnetta siitä, että tällä matkalla on väliä. Yhteiset leffaillat, kouluun lähtöjen rutiinit ja pienet onnistumiset tuovat iloa ja merkitystä päivittäiseen elämään. Sijaisperheen arjessa rakkaus, rajat ja jatkuva tuki rakentavat lapselle turvallisen kasvualustan.
Tutustu tuleviin PRIDE-valmennuksiin ja Perhehoidon palveluihin.
