Perhehoito on ennen kaikkea lapsen arkea – niitä pieniä hetkiä, jotka rakentavat turvallisuutta ja jatkuvuutta. Aamupalan kattaminen, koulumatkat, harrastuksiin vieminen ja iltasadun lukeminen ovat asioita, jotka luovat lapselle kokemuksen siitä, että hänestä pidetään huolta ja hän kuuluu johonkin. Sijaisperhe antaa kodin ja turvaa, mutta lapsen ympärillä on myös laajempi verkosto ihmisiä, jotka tekevät työtä sen eteen, että lapsi saa parhaat mahdolliset lähtökohdat kasvuunsa. Sijaisperhe, palveluntuottajan tukitiimi sekä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä muodostavat yhdessä lapselle turvaverkon, jossa jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Lapsi on kaiken työn ja yhteistyön lähtökohta – se tekee perhehoidosta aidosti vaikuttavaa ja merkityksellistä.
Sijaisperheen rooli arjessa
Sijaisperhe elää lapsen kanssa ihan tavallista elämää, jossa on läsnä ilot, oivallukset ja ne arjen tärkeät rytmit. Sijaisvanhemmat tarjoavat lapselle kokemuksen siitä, että hänen paikkansa on arvokas ja että hänestä välitetään. Samalla sijaisperhe toimii osana laajempaa kokonaisuutta, jossa tehdään yhdessä päätöksiä ja linjauksia lapsen parhaaksi. Tämä yhteistyö antaa sijaisvanhemmille mahdollisuuden keskittyä tärkeimpään, eli lapsen arkeen ja hänen hyvinvointiinsa. Kun sijaisperhe tietää, että heidän rinnallaan on tukijoita ja kuuntelijoita, arki voi rakentua vakaaksi ja turvalliseksi lapselle. Jokainen yhteinen askel tuo mukanaan lisää luottamusta ja varmuutta siitä, että lapsen etu toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Palveluntuottajan ja sosiaalityöntekijän merkitys
Perhehoidon rinnalla kulkee aina joukko ammattilaisia, jotka haluavat tukea lapsen arkea ja sijaisperheen jaksamista. Palveluntuottajan tehtävänä on olla lähellä arkea ja kuulla, mitä perheelle kuuluu ja auttaa löytämään käytännön ratkaisuja silloin, kun niitä tarvitaan. Palveluntuottajan rooli on kaksisuuntainen: hän välittää tietoa ja näkemyksiä sekä sosiaalityöntekijälle lapsen arjesta ja perhehoitajan kokemuksista että sosiaalityöntekijältä perhehoitajalle, tukien näin molempien osapuolten yhteistyötä lapsen parhaaksi. Kaiken toiminnan keskiössä on lapsi, ja palveluntuottaja on toimija, joka sukkuloi näiden kaikkien muiden toimijoiden ja heidän toiveidensa, linjaustensa ja tunteidensa keskellä tukien mahdollisimman sujuvaa yhteistyötä kaikkien kesken. Palveluntuottaja pyrkii olemaan sopivalla tavalla neutraali toimija. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä puolestaan vastaa lapsen asioista kokonaisuutena ja tekee päätöksiä, jotka liittyvät hänen tulevaisuuteensa. Kun nämä roolit täydentävät toisiaan ja keskustelu pysyy avoimena, syntyy tilanne, jossa sijaisperhe voi kokea aidon turvan ja lapsi voi kasvaa tietäen, että hänen ympärillään on välittäviä aikuisia. Tämä yhteistyö ei ainoastaan tue arkea, vaan luo lapselle kokemuksen siitä, että hän on monen ihmisen sydämen asia.
Julkisen ja yksityisen rajapinnassa
Sijaisvanhemmuus on ainutlaatuinen tehtävä, sillä siinä yhdistyy kodin lämpö ja arjen läheisyys laajempaan yhteiskunnalliseen vastuuseen. Sijaisperheen koti on paikka, jossa lapsi saa kokea tavallista perhe-elämää – ja samalla se on osa julkista järjestelmää, joka turvaa lapsen hyvinvointia. Tämä tekee sijaisvanhemmuudesta erityistä: se on elämäntapa, jossa yhdistyy henkilökohtainen välittäminen ja laajempi merkitys. Moni sijaisvanhempi kuvaa tätä tehtävää rikastuttavana ja opettavaisena, sillä lapsen rinnalla kulkeminen avaa uusia näkökulmia myös omasta vanhemmuudesta ja elämästä. Yhteiskunta saa perheiden kautta tärkeän voimavaran, mutta samalla perheet itse saavat paljon iloa, merkitystä ja yhteenkuuluvuutta.
Yhteistyön voima
Kun sijaisperhe, palveluntuottaja, sosiaalityöntekijä ja lapsen läheiset toimivat yhdessä, syntyy verkosto, joka kantaa lasta ja luo hänelle vahvan perustan elämään. Jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä, mutta vasta avoimuus, luottamus ja yhteinen tahtotila tekevät yhteistyöstä hedelmällistä. Kun lapsi näkee ympärillään aikuisia, jotka kuuntelevat, tukevat ja välittävät, hän saa luvan olla ennen kaikkea lapsi ja kasvaa, oppia ja iloita omassa tahdissaan. Tämä on perhehoidon sydän: yhdessä rakennettu arki, jossa pienetkin hetket muuttuvat suuriksi, ja jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus tuntea itsensä tärkeäksi.
Voit lukea aiheesta lisää artikkelista Perhehoidon erityispiirteitä – eri toimijoiden roolit ja yhteistyön merkitys tästä linkistä (LSKL, 2023).
Tutustu Perhehoidon palveluihin täältä.
